Metropolipolitiikkaa

Torstai 27.1.2011

Keravan lausunto metropolipolitiikan selonteosta

Keravan kaupunginhallitus käsitteli otsikkoasia kokouksessaan 24.1.2011. Lausunto koski pääkaupunkiseudun neljäntoista kunnan yhteistyön kehittämistä. (Lausunto löytyy Keravan kaupungin sivulta
tämän linkin kautta http://www.kerava.fi/paatoks/html/kh/2011/24011800.0/frmtxt31.htm)

Tein lausuntoon useita muutosesityksiä mm. seuraavista asioista:

1) joukkoliikenteen kehittäminen
Olisin toivonut painotettavan joukkoliikenteen kehittämisen merkitystä yksityisautoilun vähentämiseksi.

2) kuntarajojen tarkistaminen
Rajoja tulisi tarkistaa siten, että ne paremmin vastaisivat luonnollisia yhdyskunta- ja hallintorakenteita ja niiden kehittämisedellytyksiä. Tällaisilla tarkistuksilla voitaisiin hyvin paljon helpottaa ihmisten jokapäiväistä elämää.

3) maa- ja kaavoituspolitiikka
Kyseisten kuntien alueella olisi erityisesti otettava huomioon seudullinen toimivuus, elämisen laatu ja syrjäytymisen ehkäisy. Viimeksi mainitulla näkökohdalla halusin  erityisesti korostaa sitä, ettei päästettäisi syntymään koko yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavia huono-osaisten asuinalueita. Tällainen kehitys on jo nyt huolestuttavan pitkällä.

Muutosesitykseni on kokonaisuudessan tässä alla, lisäysesitykseni lihavoitu. (kopioitu Keravan kaupungin sivulta http://www.kerava.fi/ktweb/default.htm (Seutuhallintolausunto_KH_24012011_OL )

                                                                           31a KH 24.1.2011 § 31

 

LAUSUNTO EDUSKUNNAN HALLINTOVALIOKUNNALLE METROPOLIPOLITIIKAN SELONTEOSTA /Kaupunginhallitus 17.1.2011/19 §

Oili Liukkosen muutosesitys

"KERAVAN KAUPUNGIN LAUSUNTO"

Metropolialueen eli Helsingin seudun merkitys on ratkaiseva koko maan kannalta: alueen menestyminen on keskeistä koko Suomelle. Metropolipolitiikan tavoitteiden tulee perustua paitsi kansalliseen myös seudun yhteiseen näkemykseen ja tahtotilaan siitä, että Helsingin seudun menestyminen tukee kaikkien yhteistä kokonaisetua. Metropolialueen haasteet ovat koko seudulle yhteisiä, vaikka niiden mittakaava ja seudullisten näkökohtien huomioon ottaminen vaihtelevat  kuntien väestömäärästä, rakenteesta ja sijainnista johtuen.

VNK:n selonteossa on paljon seudun kehittämiseen ja elämisen laatuun vaikuttavia näkökohtia.

Tehtyjen ja tekeillä olevien selvitysten jatkokeskustelun pohjalta tulee määritellä ne asiat tai teemat, jotka on hoidettava ylikunnallisesti metropolialueella.

Vaikka ylikunnallisesti hoidettavia voivat olla maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät eräät asiakokonaisuudet, kunnilla on edelleen säilytettävä vastuu maa- ja kaavoituspolitiikan suunnittelusta alueellaan ottaen huomioon seudullinen toimivuus, elämisen laatu ja syrjäytymisen ehkäisy.  

Metropolipolitiikan kärkihankkeena selonteossa mainittu valtion ja kuntien aiesopimuskäytäntö on hyvä peruslähtökohta, mutta jatkossa käytäntö on tehtävä molemminpuolisesti sitovammaksi ja sen on perustuttava aitoihin neuvotteluihin kuntien kesken. Lisäksi aiesopimuksen laadinnassa on otettava huomioon seudun yksittäisten kuntien asuntokannan ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Kerava edellyttää edelleen, että valtio omalta osaltaan myy maata kunnille asuntotarkoituksiin raakamaan hinnalla ja hoitaa liikenneinvestointien rahoituksen aiempien sopimusten mukaan.

Metropolipolitiikan selonteko on rakentunut vanhakantaisen yhdyskuntasuunnittelun perustalle: se ei kunnioita asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisia yhdyskuntarakentamisen vaihtoehtoja. Kunnilla tulee olla mahdollisuus kilpailla keskenään asumisvaihtoehdoilla, miellyttävillä asumisympäristöillä ja tarjoamalla elinkeinoelämälle niiden tarpeisiin soveltuvia sijoittumisvaihtoehtoja. Kuntien asukkaille ja yrityksille tarjoamat erilaiset ja omaleimaiset palvelut ja ympäristö synnyttävät tervettä kilpailua, mikä edesauttaa koko Helsingin seudun menestystä ja osaamisen kehittymistä. Osaamisen kehittymiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi on huolehdittava myös siitä, että seudulle ja sen eri osiin sijoittuu riittävä määrä koulutuksen aloituspaikkoja.  

Metropolialueen keskeinen ohjauskeino on liikennejärjestelmäsuunnittelu ja sen mukainen liikenneväylien sijoittelu ja toteutus. Joukkoliikenteessä pitää erityisesti painottaa yksityisautoilua vähentävän palvelutarjonnan sekä poikittais- ja liityntäliikenteen kehittämistä. (Muilta osin kuntien yksinoikeutta kaavoitukseen ei tule rajoittaa. TÄMÄ LAUSE POIS. MITÄ SE TARKOITTAA TÄSSÄ  KOHDASSA?).

Metropolialueen julkisen hallinnon päätöksentekorakenteen ratkaisemiseen selonteko ei anna vahvoja perusteita. Hallinto on rakennettava vastaamaan yhteistyön sisältöä. Erillinen seutuhallinto ei ole tarpeen palvelutuotannossa, jossa lähtökohtana Keravan mielestä on se, että tehokkain tapa järjestää palvelut on tuottaa ne yhdyskuntarakenteeltaan tiiviissä ja kuntakooltaan Keravan kokoisessa kunnassa.

Hallintokeskustelussa tulee arvioida myös Uudenmaan liiton tehtävät ja organisaatio, HSL:n tehtävät ja asema sekä KUUMA- yhteistyön ja kuntaryhmä Nelosten yhteistyön tehtävät ja asema sekä myös valtion aluehallintoviranomaisten päätöksentekorakenne ja rooli."

Seudun kehittämisessä kuntien rooli on edelleen merkittävä. Sen vuoksi kuntarajoja tulee tarkistaa vastaamaan luonnollisia yhdyskunta- ja hallintorakenteita ja kehittämisedellytyksiä.